Pelkäätkö joutuvasi johdatelluksi harhaan kelloa ostaessasi? Sinun ei tarvitse murehtia tämän lukemisen jälkeen.

    Nykyään ihmisten ymmärrys replikakelloista ulottuu pelkkää ajannäyttöä pidemmälle; he osaavat myös valita ja ostaa itselleen sopivan replikakellon. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että he todella ymmärtäisivät kelloja. Miten esimerkiksi mekaaninen koneisto toimii? Ehkä jokainen sanoo sen tapahtuvan vetämällä, ja vaikka se ei ole väärin, miten voima välittyy kellon sisällä?

　　Mekaanisten kellojen toimintaperiaate

　　Mekaanisen kellon koneisto toimii perusperiaatteella: nupista vetojousikoteloon. Kun vetojousi on vedetty, jousen vapauttama jännitys saa kotelon pyörimään. Tämä pyörintä siirretään sitten sarjan rattaita pitkin. Se pyörittää ensin rataskoneistoa, johon kuuluvat minuuttipyörä (sekä tuntipyörä) ja sekuntipyörä, siirtyy sitten käyntipyörään, ankkuriin ja lopulta liipasinjouseen ja liipasinpyörään. Näin voima siirtyy mekaanisen kellon sisällä, ja voidaan sanoa, että replikakellon perusrakenne on sama, ja jokainen mekaaninen kello koostuu näistä kolmesta perusjärjestelmästä.

　　Nämä kolme järjestelmää ovat voimajärjestelmä, siirtojärjestelmä ja säätöjärjestelmä. Yksinkertaisesti sanottuna koneisto on kuin hana, ja hana on käyntisäätöjärjestelmä, jota käytetään energian virtausta ja nopeutta säätelemään.

　　Mekaanisissa kelloissa on joko automaattinen tai manuaalinen viritys. Monilla ei ehkä ole selkeää käsitystä virityksestä. Vedonjousikotelon sisällä on pitkä, kierteelle taivutettu metallijousi. Virityksen periaate perustuu jousen omaan kimmoisuuteen; kun sitä kierretään tarkoituksellisesti, se synnyttää voiman, joka pyrkii laajenemaan ja palaamaan alkuperäiseen tilaansa. Kun jousta kierretään jatkuvasti, käyntivara kasvaa, kunnes sitä ei voi enää kierteyttää enempää – silloin vedonjousi on täysin viritetty.

　　Miten tämä varastoitu energia vapautetaan? Tämä vaatii käyntilaitteen, joka koostuu tasapainopyörästä, liipasinjousesta, ankkurista ja käyntipyörästä, jotka toimivat yhdessä. Varastoitu energia vapautuu vedonjousikotelon kautta, kulkee hammaspyörästön kautta minuuttipyörälle, ja sitten minuuttipyörä kytkeytyy käyntipyörään. Käyntipyörä antaa sysäyksiä, mikä saa ankkurin heilahtelemaan edestakaisin. Ankkurin heilahtelu vetää ja vapauttaa liipasinjousta ja pyörittää tasapainopyörää; liipasinjousen kiristyminen ja löystyminen säätelee tasapainopyörän värähtelyä.

　　Miten valita automaattisen ja manuaalisen välillä?

　　Pitäisikö sinun ostaa automaattinen vai manuaalisesti viritettävä kello? Teoreettisesti automaattinen viritys on pidemmälle kehitetty kuin manuaalinen viritys, koska automaattikoneisto ei ainoastaan viritä kelloa, vaan pitää myös vedonjousen puoliviritetyssä tilassa varmistaen tasaisen vääntömomentin – tämä on automaattisen virityksen todellinen tehtävä. Jos et kuitenkaan käytä sitä pitkään aikaan, sinun on silti manuaalisesti “aktivoitava” kellon virta.

　　Vaikka automaattisella virityksellä on monia etuja, henkilökohtaisesti suosin manuaalista viritystä, sillä pidän sitä mukaansatempaisempana. Aivan kuten ajamisessa, manuaalivaihteinen auto on monimutkaisempi, mutta sitä on tyydyttävämpää ajaa kuin automaattia. Molemmilla on hyvät ja huonot puolensa, joten valinta riippuu viime kädessä henkilökohtaisesta mieltymyksestä. Siksi replikakelloa ostettaessa myyjät eivät saa johtaa harhaan mekaanisiin kelloihin liittyen.