Mekaanisten ja kvartsikellojen erot

Kvartsikellojen ja mekaanisten kellojen ensisijainen ero on koneiston käyttämässä energianlähteessä.

Mekaanisissa kelloissa on vetojousi. Kun kello vedetään, vetojousi kiristyy. Kun vetojousi purkautuu, se pyörittää kellon koneistoa. Mekaanisten kellojen merkittävä haittapuoli on vetojousen liikkeen epätasainen nopeus, mikä heikentää ajanoton tarkkuutta. Tarkkuuteen vaikuttavat myös tekijät kuten lämpötila, sijainti, osien kuluminen ja muut muuttujat. Siksi viidentoista–kolmenkymmenen sekunnin päivittäistä poikkeamaa mekaanisessa kellossa pidetään normaalina. Pienin poikkeama voi olla neljästä viiteen sekuntia.

Kvartsikellot käyttävät paristoa energianlähteenä. Paristo syöttää sähköenergiaa kellon sisällä olevalle elektroniikkayksikölle ja moottorille. Joka sekunti elektroniikkayksikkö lähettää impulssin moottorille, joka liikuttaa viisareita. Koska kvartsikiteet tarjoavat vakaimman impulssin, ne takaavat parhaan tarkkuuden (yleensä kuukausittainen poikkeama on viidentoista ja kahdenkymmenenviiden sekunnin välillä; pienin poikkeama voi olla viisi sekuntia vuodessa). Sisällä olevan kvartsikiteen vuoksi kelloa kutsutaan kvartsikelloksi. Lisäksi yksi paristo voi toimia jatkuvasti useita vuosia, joten tällaista kelloa ei tarvitse vetää.

Yleisesti ottaen mekaaniset kellot ovat huomattavasti kalliimpia kuin kvartsikellot. Tämä johtuu siitä, että mekaaniset kellot vaativat tarkkaa manuaalista säätöä ja kalibrointia valmistuksen aikana, kun taas kvartsikellot kootaan tyypillisesti automatisoiduilla tuotantolinjoilla. Uskotaan yleisesti, että mekaanisilla kelloilla on pidempi käyttöikä kuin kvartsikelloilla. Tämä ei kuitenkaan välttämättä pidä paikkaansa, sillä kaikki kvartsikellon liikkuvat osat ovat samankaltaisia kuin mekaanisessa kellossa. Elektroniikkakomponenttien käyttöikää ei ole täysin testattu, mutta niillä on todennäköisesti samankaltainen kestävyys.